Pellava

Pellava on vanhin tunnettu kuitukasvi. Sitä viljellään sekä kuitu- että öljykasvina. Pellavan viljely ei vaadi läheskään niin paljon vettä kuin puuvilla. Se viihtyy myös karuimmissa olosuhteissa eikä juurikaan tarvitse lannotteita tai torjunta-aineita kasvaakseen.

Pellava Suomessa

Suomessakin pellava on ollut yleinen viljelykasvi. Sen juuret täällä johtavat pronssikaudelle asti. Sen viljely kuitenkin hiipui sodan jälkeen kun puuvillan ja tekokuitujen käyttö yleistyi. Lähes jokaisessa maatalossa väki kasvatti omaa pellavaa. Se laitetiin likoamaan korjuun jälkeen lähiseudun vesistöihin, jotta kuidut saatiin irti. Pellava saatetiin liottaa myös nurmella, hangella tai savessa. Seuraavaksi se käsiteltiin loukuttamalla, lihtaamalla, vitomalla, häkilöinnillä ja harjaamalla. Lopulta talon naisväki kutoi siitä vaatteita tai tekivät kauniita käsitöitä.

Maaseudulta löytyy paljon paikanimiä, jotka viittavat pellavaan kuten Likolampi.

Pellava käsitellään ja kuivataan  Salmissa. Salmi jäi rajan taakse 1945. 
Kuvaaja Aarne Pietinen 1945
Museovirasto  - Musketti

Pellava materiaalina

Pellava on kestävä kuitu, mutta työläs käsitellä kankaaksi asti. Siksi se on arvokas materiaali. Kiiltävä pinta on sille ominaista. Sen ansiosta se näyttää ylelliseltä ja myös tuntuu siltä. Materiaali on viileä kesällä ja lämmin talvella, sillä kuidun lämmönjohtokyky on hyvä ja se imee itseensä kosteutta. Kaiken lisäksi sen pinta on myös likaa hylkivää ja kangas on antistaattista ja antibakteerista. Se myös kompostoituu. Pellavakankaalle on ominaista, että se rypistyy käytössä, mutta juuri se tekee siitä erityslaatuisen ja antaa vaatteelle luonnetta.

Kaikista sen hyvistä ominaisuuksista huolimatta pellavan osuus maailman tekstilikuiduista on vain muutaman prosentin luokkaa. Pellavalla voi sanoa olevan paljon ekologisia ominaisuuksia. Se ei vaadi paljon vettä eikä torjunta-aineita. Mutta sen jälkikäsittely ei ole ihan ongelmaton, niin kun ei ole muidenkaan tekstiilien. Jos suosii kestävää pellavaa ja ajattomia malleja, se on pidemmän päälle pienempi paha kuin kertakäyttömuoti.

Hyvin hoidettuna kestävä pellava paranee käytössä. Katso miten saat vaatteesi säilymään pitkään osiossa Pellavan hoito.

Kuvat: Museovirasto

Darja Ylä-Naakka (oik.) harjaa, Anna Siigane "vidoo vidiämell", Irinja Larkkonen lipsuu Suojärvellä 1929.  Kuvaaja Vahter Tyyni   

Tyttö ja pellavaa: Museovirasto, kansatieteen kuvakokoelma, Pekka Kyytisen kokoelma